Siirry pääsisältöön

Kuohuviini Millè Villa Crespia Franciacorta 2011 – Italian ”samppanjaa” lohirullien kera


viinihetki.com

Itsenäisyyspäivän kunniaksi avasimme pullon kuohuvaa.  Tällä kertaa valinta osui Lombardian maakunnassa Pohjois-Italiassa tuotettavaan franciacortaan, jota on tituleerattu mm. yhdeksi samppanjan vakavimmista haastajista. Rosa Viini ja Ruokakerhon ruokaohjeista kokeilimme juuri tälle viinille suositeltua reseptiä - Lohirullat.

Kuohuviini Millè Villa Crespia Franciacorta 2011 – Italian ”samppanjaa” lohirullien kera, viinihetki

Millè Villa Crespia Franciacorta 2011 (näytepullo)

Franciacorta on Pohjois-Italiassa Lombardiassa sijaitseva viinialue, jossa tuotetaan franciacorta-nimistä kuohuviiniä. Alueen nimi on peräisin 1200-luvulta, kun Ranskasta saapuneille benediktiiniläismunkeille myönnettiin verovapaus, francae curtes.

Franciacortan keskeiset rypälelajikkeet ja valmistusmenetelmät ovat samoja kuin Ranskan Champagnessa ja hinnat kansainvälisesti lähes samalla tasolla samppanjan hintojen kanssa. Nämä yhtäläisyydet samppanjaan ovat perusteena sille, että franciacortaa pidetään nk. Italian ”samppanjana”.

Vuonna 1995 franciacorta sai ensimmäisenä italialaisena kuohuviininä maan korkeimman DOCG -statuksen. Se määrää, että viinejä voidaan tuottaa vain tarkkaan rajatulla alueella, rypäleet on poimittava käsin ja viinejä pitää kypsyttää pullossa vähintään 18 kuukautta. Vuosikerta-franciacortan kypsytysaika on vähintään 30 kuukautta.

Millè Villa Crespia Franciacorta 2011 on 100 % Chardonnay -rypäleestä valmistettu viini. Valmistuksessa on käytetty menetelmää, joka poikkeaa franciacortan tavanomaisesta valmistuksesta. Viini on kypsynyt tammitynnyreiden sijaan terästankeissa yli 30 kuukautta, jonka jälkeen kypsytystä on jatkettu vielä pulloissa saman ajan.

Millè on saanut nimensä sanasta Millesimato, joka tarkoittaa, että tämän viinin valmistamiseksi tuottaja Villa Crespia on valinnut parhaimmat Chardonnay rypäleet omilta tarhoiltaan. Millè -nimi viittaa myös Milleniaalit-ryhmään, 30–35-vuotiaaseen kuluttajaryhmään, ihmisiin, jotka rakastavat hyvää juomaa ja ruokaa sekä haluavat pitää hauskaa ystävien kanssa.

Maistelukokemukset


Pullo ja pullon etiketti poikkeaa tuottajan muista tummasävytteisistä pullotteista. Turkoosinsinisen muovipäällysteen kerrotaan viestivän viinin tuoreudesta, raikkaudesta ja monikäyttöisyydestä. Se onkin ulkonäöltään houkuttelevan näköinen ja todennäköisesti kerää katseita monenlaisissa tarjoilutilanteissa.

Lasissa viini oli ulkonäöltään kirkas, kullankeltainen, pienikuplainen ja viskositeetiltään hyvä. Tuoksu oli puhdas, voimakas ja Chardonnay-rypäleelle tyypillinen. Aromeista erottui mm. vihreää omenaa, briossia, paahteisuutta ja pähkinäisyyttä.

Maku oli kuiva ja runsaan hedelmäinen. Korkeat, mutta pehmeät hapot (6.2g/l) säilyivät lasissa pitkään. Sokeria tässä kuohuviinissä on 7g/l, joten tämä viini ei ollut aivan rutikuiva, vaan sisälsi miellyttävän makean vivahteen. Pitkässä jälkimaussa oli havaittavissa kasvi- ja vihannesaromeja, kuivattua hedelmää sekä vihreää omenaa.

Kokonaisuutena tämä viini oli tyylikäs, tasapainoinen, paahteinen, omenainen ja pähkinäinen.  Itse emme lukeudu milleniaaleihin, mutta tällä kuohuviinille on ehdottomasti paikka myös meidän vanhemman sukupolven edustajien makunautinnoissa, kuten viinille annetuista pisteistä voi havaita.
________________________________

Pisteet 16 / 20p

Hinta – Alko

Lisätietoa:
Villa Crespia
________________________________

Kuohuviini Millè Villa Crespia Franciacorta 2011 – Italian ”samppanjaa” lohirullien kera, viinihetki

Viini ja ruoka

Millè Villa Crespia Franciacorta 2011 -kuohuviinin pariksi valmistimme lohirullia kylmäsavu- ja graavilohesta sekä ruohosipulituorejuustosta. Lohirullat -resepti kuuluu Rosa Viini ja Ruokakerhon valikoimiin.

Lohi on rasvainen kala ja vaatii seurakseen hapokkaan ja hedelmäisen viinin. Graavi- ja kylmäsavulohen suolaisuus ja tillin yrttisyys tasapainottuvat runsaan hapokkuuden myötä. Hapokkuutensa ansiosta kuohuviini myös taittaa ruoan rasvaisuutta - hapokkuus ja kuplat pehmentävät ja raikastavat makukokonaisuutta.

Tämä Chardonnay -rypäleestä tehty kuohuviini sopi erittäin hyvin herkullisten lohirullien seuraksi. Lisäksi se sopii erinomaisesti raikkaaksi alkudrinkiksi ja seurusteluviiniksi esim. illanistujaisiin tai vaikkapa Uutta Vuotta juhlistamaan.
_______________________________


_______________________________

Lue myös:

Vegaaninen luomukuohuviini
Kuohuviini Pizzolato Valdobbiadene Prosecco SuperioreBiologico Brut 2017 – kevyttä kuplivaa tonnikalapastan kanssa

Kokeile em. sivulta löytyvää leikkimielistä tietovisaa: Mitä tiedät kuohuviineistä?

Graaville ja kypsennetylle kalalle
Valkoviini Sancerre Le MD de Bourgeois 2015 - ryhdikästä kalalle
_______________________________

Inspiroidu viineistä: Tilaa Viinihetken uutiskirje, Viiniviesti.

_______________________________

Kommentit

SUOSITUIMMAT

Orgaaninen punaviini Heartwood Zinfandel 2015

Tällä kertaa meille viinihetken tarjosi pitkäaikainen ystävämme, joka on myös innokas viiniharrastaja. Italialainen  Heartwood Zinfandel 2015 oli matkannut maisteluhetkeemme Ruotsin Haaparannasta, sillä Suomen Alkossa sitä ei ole tarjolla. Luomuviinejä olemme aiemminkin maistelleet, mutta harvakseltaan, johtuen ilmeisesti siitä, että mitään ahaa -elämyksiä ne eivät ole tähän saakka tarjonneet. Tämän viinin etiketissä mainittiin teksti organic wine . Orgaanisia viinejä valmistetaan luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä, joissa ei käytetä hyönteismyrkkyjä, kasvinsuojeluaineita eikä keinolannoitteita. Säilöntäaineita ei myöskään käytetä missään osassa prosessia (ks. linkki tekstin lopussa, orgaaninen viini). Lasissa tämä viini oli väriltään läpinäkymätön, syvä, lähes musta. Tuoksu ei yllättäen avautunut juuri ollenkaan, vaikka viini oli dekantoituna karahvissa tunnin verran ennen nauttimista. Olisiko voinut olla pidempäänkin? Maultaan viini oli yllättävän kevyt Zinf

Pipoli Aglianico Del Vulture 2017 – mausteista ja marjaista punaviiniä Aglianico-rypäleestä

Vuoden viimeiseen rypäletastingiin valitsimme viinin edelleen tuliperäiseltä alueelta Etelä-Italiasta, mutta tällä kertaa mantereen puolelta. Edellisen rypäletastingin viini oli peräisin Sisiliasta Etnan rinteiltä. Tämänkertainen viini tulee Monte Vulturen rinteillä kasvaneista rypäleistä. Aglianico -rypäleestä tehtyjä viinejä suositellaan yleensä vahvojen liharuokien seuralaiseksi, mutta halusimme nyt kokeilla sen sopivuutta uunissa paahdetun ankan kumppanina. Mahdollisesti maailman vanhin viljelty rypäle – Aglianico Tämä muinaisen rypäleen nimi Aglianico on vakiintunut käyttöön 1500-luvun alusta. Tätä ennen rypälettä kutsuttiin nimellä Ellenico. Rypäleen alkuperästä ollaan monta mieltä. Erään teorian mukaan Kreikan uudisasukkaat toivat sen eteläiseen Italiaan noin 800 eaa, jolloin sen nimi oli Vitis hellenica (kreikkalainen viiniköynnös). Rypäle oli Rooman vallan aikana todennäköisesti silloisen maailman kalleimman viinin Falernian tärkein rypälelajike. Toisen teor

Alkuviini Pietra 2016 – luonteikasta punaviiniä Susumaniello -rypäleestä

Hyvä makupari: Pietra Susumaniello 2016 ja italialainen lampaanmaitojuusto Pecorino Romano  (edessä) Vuoden rypäleteema jatkuu. Tällä kertaa vuorossa oli punainen rypäle Susumaniello Etelä-Italian itärannikolta Apuliasta (Pugliasta). Pietra Susumaniello 2016 - viiniharvinaisuuden saimme lahjaksi tyttäreltämme keväällä 2019.  Tämän viinin kanssa olisi voinut tarjota vahvaa liharuokaa, jopa riistaa. Viinille on kuitenkin suositeltu myös vahvoja, suolaisia juustoja. Tällainen on esimerkiksi Pecorino Romano , italialainen lampaanmaitojuusto , jota maistelimme viinin kanssa. Susumaniello -rypäle Susumaniello on yksi maailman harvinaisimmista viinirypälajikkeista. Rypäleen alkuperästä on monenlaisia teorioita. Todennäköisesti rypäle on tullut Italian Apuliaan Adrianmeren yli ehkä Kreikasta tai Kroatian Dalmatian rannikolta. Nykyisin sitä viljellään lähes yksinomaan Apulian Salenton ja Brindisin kaupunkia ympäröivillä alueilla. Susumaniello-rypäle on väriltää