Siirry pääsisältöön

Makea valkoviini Unkarista - Tokaji

Tokaji - makea valkoviini Unkarista, Viinihetki

Vaihteluksi kuiville puna- ja valkoviineille halusimme pitkästä aikaa suun makeaksi.  Blogissa on aiemmin arvioitu useita ranskalaisia Sauternesin alueen makeita valkoviinejä. 

Myös Unkarista löytyy maailmankuulu makea valkoviini, Tokaji, johon aikoinaan viininmaistelumme alkuvuosina ihastuimme, mutta joka sittemmin on jäänyt lähes unohduksiin. 

Unohduksissa ollutta viiniä ei tietenkään löytynyt myöskään viinikaapistamme. Alkon valikoimissa Tokaji-viinejä on muutamia, joista maisteltavaksi hankimme vuosikerraltaan nuorimman  St Stephans Crown Tokaji 5 Puttonyos 2013.

Jalohomeisen viinin synty


Unkarin Tokajin alueella on pitkä historia viininviljelyssä. Sen ensimmäinen tarhaluokitus tehtiin jo vuonna 1641 ja Tokajia pidetään myös ensimmäisenä viinialueena, jossa opittiin käyttämään jalohomeisia rypäleitä viinin valmistuksessa. 

Historiatietojen mukaan sodat repivät Tokajin aluetta yli 300 vuotta sitten, eikä väestöllä tuolloin ollut juurikaan aikaa paneutua viininviljelyyn. Niinpä Botrythis cinera -nimistä jalohometta ehti kehittyä valtaosaan rypäleistä ennen kuin viininkorjuuseen ehdittiin. Maanomistajien ensireaktio oli syvä pettymys, koska sadon luultiin olevan pilalla. 
Joukosta löytyi kuitenkin uskalikko, paikallisen luostarin apotti Máté Szepsi-Laczkó, joka ei pelästynyt rypäleiden ulkonäköä, vaan keräsi ne talteen ja valmisti viiniksi. Viini sai nimekseen Szamorodni (= niin kuin on kasvanut). Seuraavina vuosina apotti muutti vielä hieman menetelmiään. Hän erotti homeen peittämät rypäleet muista ja sai näin kunnian olla makeiden Tokaji-viinien keksijä ja isä.

St Stephans Crown Tokaji 5 Puttonyos 2013


Viinin tuottaja on unkarilainen Törleyn viinitalo, joka vietti 130-vuotisjuhliaan 2012. Törley on Unkarin suurin kuohuviinien valmistaja ja St Stephans Crown on Törleyn omistama brändi. 
St Stephans Crown Tokaji 5 Puttonyos 2013 -viinin päärypäle on Furmint ja muina rypäleinä ovat Hárslevelü ja Muskótaly. Furmint on Tokajin alueen päärypäle. Se kukkii aikaisin keväällä, mutta sen kypsyminen hidastuu syksyä kohti, jolloin suhteellisen ohuet kuoret jalohomehtuvat helposti. Sopivina vuosina niistä voidaan valmistaa Tokaji Aszu -viinejä. Furmint tuo viiniin vahvan alkoholipitoisuuden (jopa 14 %).
Hárslevelü -rypäle on toinen Tokaji-alueen päärypäleistä. Se on tyyliltään vähempihappoinen ja sokeripitoisuus on alhaisempi. Paksut kuoret suojelevat isoja rypäleitä, eikä jalohomeen syntyminen tapahdu kovin helposti. Rypäle on ominaisuuksiltaan voimakkaasi tuoksuva ja mausteinen. Se antaa viinille myös pehmeyttä.
Muskótaly -rypäle tunnetaan muualla maailmassa myös Muscat Ottonel -nimellä. Sitä käytetään täydentämään Tokaji-viineissä kahden aikaisemman rypäleen tuottamaa kokonaisuutta. Tästä rypälelajikkeesta saadaan viineihin lisää raikkautta, mausteisuutta, mehevyyttä ja hedelmäisyyttä.

Maistelukokemukset ja havainnot


Lasissa viini oli kirkasta ja väriltään syvän kullankeltaista. Aluksi viinin viskositeetti vaikutti melko alhaiselta, mutta viinin lämmetessä viskositeetti kohosi.
Tuoksu oli puhdas, Tokajille tyypillisesti jalohomeinen, kohtalaisen voimakas ja vivahteikas. Aromeista erottui mm. aprikoosia, mangoa, kukkaisuutta ja erityisesti lopputuoksussa hajuvettä. 
Maku oli runsaan hedelmäinen, makea (sokeria 130g/l), täyteläinen ja melko hapokas. Makuvivahteina erottui erityisesti ananasta, aprikoosia ja trooppisia hedelmiä. Jälkimaku ei ollut kovin pitkä. 
Kokonaisuutena viini oli miellyttävä, sopusointuinen, pehmeän samettinen ja nautinnollinen. Viinin seuralaisena tarjolla oli kolmea erilaista juustoa: Roquefort -sinihomejuustoa, Parmesaania ja Kainuun juustoleipää. Parhaimman makunautinnon viinin kanssa tuotti yllättäen Parmesan. 
Myös sinihomejuusto toimi hyvin viinin kanssa. Sellaisenaan suoraan pakkauksesta tarjolle aseteltu Kainuun leipäjuusto jäi mielestämme altavastaajaksi Tokajin vahvalle makealle maulle. Ehkä leipäjuuston kypsentäminen uunissa ja tarjoaminen esimerkiksi lakkahillon kera oli parantanut makunautintoa.


Pisteet: 15,5,/20

Hinta - Alko


Kuuntele:

G. Dinicu: Leivo (Ciocarlia) - Stefan Stanciu, Panflute
_________________________________

Lue myös:

Maistelumenu (Tokaji ja juustolautanen osana maistelumenua)

_________________________________
Haluatko tietää lisää viineistä?

Tilaa viiniviesti!


SUOSITUIMMAT

Orgaaninen punaviini Heartwood Zinfandel 2015

Tällä kertaa meille viinihetken tarjosi pitkäaikainen ystävämme, joka on myös innokas viiniharrastaja. Italialainen  Heartwood Zinfandel 2015 oli matkannut maisteluhetkeemme Ruotsin Haaparannasta, sillä Suomen Alkossa sitä ei ole tarjolla. Luomuviinejä olemme aiemminkin maistelleet, mutta harvakseltaan, johtuen ilmeisesti siitä, että mitään ahaa -elämyksiä ne eivät ole tähän saakka tarjonneet. Tämän viinin etiketissä mainittiin teksti organic wine . Orgaanisia viinejä valmistetaan luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä, joissa ei käytetä hyönteismyrkkyjä, kasvinsuojeluaineita eikä keinolannoitteita. Säilöntäaineita ei myöskään käytetä missään osassa prosessia (ks. linkki tekstin lopussa, orgaaninen viini). Lasissa tämä viini oli väriltään läpinäkymätön, syvä, lähes musta. Tuoksu ei yllättäen avautunut juuri ollenkaan, vaikka viini oli dekantoituna karahvissa tunnin verran ennen nauttimista. Olisiko voinut olla pidempäänkin? Maultaan viini oli yllättävän kevyt Zinf

Pipoli Aglianico Del Vulture 2017 – mausteista ja marjaista punaviiniä Aglianico-rypäleestä

Vuoden viimeiseen rypäletastingiin valitsimme viinin edelleen tuliperäiseltä alueelta Etelä-Italiasta, mutta tällä kertaa mantereen puolelta. Edellisen rypäletastingin viini oli peräisin Sisiliasta Etnan rinteiltä. Tämänkertainen viini tulee Monte Vulturen rinteillä kasvaneista rypäleistä. Aglianico -rypäleestä tehtyjä viinejä suositellaan yleensä vahvojen liharuokien seuralaiseksi, mutta halusimme nyt kokeilla sen sopivuutta uunissa paahdetun ankan kumppanina. Mahdollisesti maailman vanhin viljelty rypäle – Aglianico Tämä muinaisen rypäleen nimi Aglianico on vakiintunut käyttöön 1500-luvun alusta. Tätä ennen rypälettä kutsuttiin nimellä Ellenico. Rypäleen alkuperästä ollaan monta mieltä. Erään teorian mukaan Kreikan uudisasukkaat toivat sen eteläiseen Italiaan noin 800 eaa, jolloin sen nimi oli Vitis hellenica (kreikkalainen viiniköynnös). Rypäle oli Rooman vallan aikana todennäköisesti silloisen maailman kalleimman viinin Falernian tärkein rypälelajike. Toisen teor

Alkuviini Pietra 2016 – luonteikasta punaviiniä Susumaniello -rypäleestä

Hyvä makupari: Pietra Susumaniello 2016 ja italialainen lampaanmaitojuusto Pecorino Romano  (edessä) Vuoden rypäleteema jatkuu. Tällä kertaa vuorossa oli punainen rypäle Susumaniello Etelä-Italian itärannikolta Apuliasta (Pugliasta). Pietra Susumaniello 2016 - viiniharvinaisuuden saimme lahjaksi tyttäreltämme keväällä 2019.  Tämän viinin kanssa olisi voinut tarjota vahvaa liharuokaa, jopa riistaa. Viinille on kuitenkin suositeltu myös vahvoja, suolaisia juustoja. Tällainen on esimerkiksi Pecorino Romano , italialainen lampaanmaitojuusto , jota maistelimme viinin kanssa. Susumaniello -rypäle Susumaniello on yksi maailman harvinaisimmista viinirypälajikkeista. Rypäleen alkuperästä on monenlaisia teorioita. Todennäköisesti rypäle on tullut Italian Apuliaan Adrianmeren yli ehkä Kreikasta tai Kroatian Dalmatian rannikolta. Nykyisin sitä viljellään lähes yksinomaan Apulian Salenton ja Brindisin kaupunkia ympäröivillä alueilla. Susumaniello-rypäle on väriltää