sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Tokaji – makea valkoviini Unkarista

Tokaji - makea valkoviini Unkarista, Viinihetki
Vaihteluksi kuiville puna- ja valkoviineille halusimme pitkästä aikaa suun makeaksi.  Blogissa on aiemmin arvioitu useita ranskalaisia Sauternesin alueen makeita valkoviinejä. 

Myös Unkarista löytyy maailmankuulu makea valkoviini, Tokaji, johon aikoinaan viininmaistelumme alkuvuosina ihastuimme, mutta joka sittemmin on jäänyt lähes unohduksiin. 

Unohduksissa ollutta viiniä ei tietenkään löytynyt myöskään viinikaapistamme. Alkon valikoimissa Tokaji-viinejä on muutamia, joista maisteltavaksi hankimme vuosikerraltaan nuorimman  St Stephans Crown Tokaji 5 Puttonyos 2013.

Jalohomeisen viinin synty

Unkarin Tokajin alueella on pitkä historia viininviljelyssä. Sen ensimmäinen tarhaluokitus tehtiin jo vuonna 1641 ja Tokajia pidetään myös ensimmäisenä viinialueena, jossa opittiin käyttämään jalohomeisia rypäleitä viinin valmistuksessa. 

Historiatietojen mukaan sodat repivät Tokajin aluetta yli 300 vuotta sitten, eikä väestöllä tuolloin ollut juurikaan aikaa paneutua viininviljelyyn. Niinpä Botrythis cinera -nimistä jalohometta ehti kehittyä valtaosaan rypäleistä ennen kuin viininkorjuuseen ehdittiin. Maanomistajien ensireaktio oli syvä pettymys, koska sadon luultiin olevan pilalla. 
Joukosta löytyi kuitenkin uskalikko, paikallisen luostarin apotti Máté Szepsi-Laczkó, joka ei pelästynyt rypäleiden ulkonäköä, vaan keräsi ne talteen ja valmisti viiniksi. Viini sai nimekseen Szamorodni (= niin kuin on kasvanut). Seuraavina vuosina apotti muutti vielä hieman menetelmiään. Hän erotti homeen peittämät rypäleet muista ja sai näin kunnian olla makeiden Tokaji-viinien keksijä ja isä.

St Stephans Crown Tokaji 5 Puttonyos 2013

Viinin tuottaja on unkarilainen Törleyn viinitalo, joka vietti 130-vuotisjuhliaan 2012. Törley on Unkarin suurin kuohuviinien valmistaja ja St Stephans Crown on Törleyn omistama brändi. 
St Stephans Crown Tokaji 5 Puttonyos 2013 -viinin päärypäle on Furmint ja muina rypäleinä ovat Hárslevelü ja Muskótaly. Furmint on Tokajin alueen päärypäle. Se kukkii aikaisin keväällä, mutta sen kypsyminen hidastuu syksyä kohti, jolloin suhteellisen ohuet kuoret jalohomehtuvat helposti. Sopivina vuosina niistä voidaan valmistaa Tokaji Aszu -viinejä. Furmint tuo viiniin vahvan alkoholipitoisuuden (jopa 14 %).
Hárslevelü -rypäle on toinen Tokaji-alueen päärypäleistä. Se on tyyliltään vähempihappoinen ja sokeripitoisuus on alhaisempi. Paksut kuoret suojelevat isoja rypäleitä, eikä jalohomeen syntyminen tapahdu kovin helposti. Rypäle on ominaisuuksiltaan voimakkaasi tuoksuva ja mausteinen. Se antaa viinille myös pehmeyttä.
Muskótaly -rypäle tunnetaan muualla maailmassa myös Muscat Ottonel -nimellä. Sitä käytetään täydentämään Tokaji-viineissä kahden aikaisemman rypäleen tuottamaa kokonaisuutta. Tästä rypälelajikkeesta saadaan viineihin lisää raikkautta, mausteisuutta, mehevyyttä ja hedelmäisyyttä.

Maistelukokemukset ja havainnot

Lasissa viini oli kirkasta ja väriltään syvän kullankeltaista. Aluksi viinin viskositeetti vaikutti melko alhaiselta, mutta viinin lämmetessä viskositeetti kohosi.
Tuoksu oli puhdas, Tokajille tyypillisesti jalohomeinen, kohtalaisen voimakas ja vivahteikas. Aromeista erottui mm. aprikoosia, mangoa, kukkaisuutta ja erityisesti lopputuoksussa hajuvettä. 
Maku oli runsaan hedelmäinen, makea (sokeria 130g/l), täyteläinen ja melko hapokas. Makuvivahteina erottui erityisesti ananasta, aprikoosia ja trooppisia hedelmiä. Jälkimaku ei ollut kovin pitkä. 
Kokonaisuutena viini oli miellyttävä, sopusointuinen, pehmeän samettinen ja nautinnollinen. Viinin seuralaisena tarjolla oli kolmea erilaista juustoa: Roquefort -sinihomejuustoa, Parmesaania ja Kainuun juustoleipää. Parhaimman makunautinnon viinin kanssa tuotti yllättäen Parmesan. 
Myös sinihomejuusto toimi hyvin viinin kanssa. Sellaisenaan suoraan pakkauksesta tarjolle aseteltu Kainuun leipäjuusto jäi mielestämme altavastaajaksi Tokajin vahvalle makealle maulle. Ehkä leipäjuuston kypsentäminen uunissa ja tarjoaminen esimerkiksi lakkahillon kera oli parantanut makunautintoa.

Pisteet: 15,5,/20, pronssi

Tunnelmaa kuvaavaa musiikkia:

G. Dinicu: Leivo (Ciocarlia) - Stefan Stanciu, Panflute

_________________________________


Lisätietoa: 

Alko

Lue myös:

Maistelumenu (Tokaji ja juustolautanen osana maistelumenua)

_________________________________
Haluatko tietää lisää viineistä?

Tilaa viiniviesti!