Siirry pääsisältöön

Alkuviini Pietra 2016 – luonteikasta punaviiniä Susumaniello -rypäleestä


Alkuviini Pietra 2016 – luonteikasta punaviiniä Susumaniello -rypäleestä

Hyvä makupari:
Pietra Susumaniello 2016 ja
italialainen lampaanmaitojuusto Pecorino Romano  (edessä)


Pietra Susumaniello2016 - luonteikasta punaviiniä Susumaniello -rypäleestä, Viinihetki

Vuoden rypäleteema jatkuu. Tällä kertaa vuorossa oli punainen rypäle Susumaniello Etelä-Italian itärannikolta Apuliasta (Pugliasta). Pietra Susumaniello 2016 - viiniharvinaisuuden saimme lahjaksi tyttäreltämme keväällä 2019. 
Tämän viinin kanssa olisi voinut tarjota vahvaa liharuokaa, jopa riistaa. Viinille on kuitenkin suositeltu myös vahvoja, suolaisia juustoja. Tällainen on esimerkiksi Pecorino Romano, italialainen lampaanmaitojuusto, jota maistelimme viinin kanssa.

Susumaniello -rypäle


Susumaniello on yksi maailman harvinaisimmista viinirypälajikkeista. Rypäleen alkuperästä on monenlaisia teorioita. Todennäköisesti rypäle on tullut Italian Apuliaan Adrianmeren yli ehkä Kreikasta tai Kroatian Dalmatian rannikolta. Nykyisin sitä viljellään lähes yksinomaan Apulian Salenton ja Brindisin kaupunkia ympäröivillä alueilla.
Susumaniello-rypäle on väriltään tumma, kooltaan keskikoinen ja sen pinta on vahamainen. Rypäle on suurisatoinen ja se viihtyy hyvin kalkkipitoisessa maaperässä. Susmaniellosta tehdyissä viineissä on rubiininpunainen väri, tuoksu on hedelmäinen ja kasvimainen.  Niille on ominaista myös korkeahko alkoholipitoisuus ja hapokkuus.

Mitä on alkuviini?


Alkuviinin tai natural-viinin valmistus on pidemmälle vietyä kuin luomu- ja biodynaamisissa viineissä. Alkuviinin lähtökohtana on, että se tehdään yleensä biodynaamisesti viljellyistä rypäleistä. Rypälemehun luonnolliseen käymisprosessiin puututaan mahdollisimman vähän. Käyminen kestää normaalia pidemmän ajan ja tapahtuu rypäleiden omilla hiivoilla. 
Kirkastusta ja suodatusta ei alkuviinin valmistuksessa käytetä. Koska rypäleiden poimiminen tapahtuu käsin, satomäärät ovat pieniä. Viinivalmistuksessa tavoitteena on tuoda rypäleen ominaismaku esille mahdollisimman selkeästi. Alkuviinin maku on moninaisempi kuin tavallisissa viineissä, koska viiniä ei suodateta eikä siihen lisätä esimerkiksi sulfiitteja, joilla tavallisesti pyritään tasapainottamaan viiniä.

Pietra Susumaniello 2016


Pietra Susumaniello 2016 -viinin tuottaja on Menhir Salento, joka omistaa 45 hehtaaria viinitarhoja Apulian alueella. Tarhoilla toteutetaan kestävän kehityksen mukaista mallia viiniviljelyssä ja viinintuottaja on keskittynyt erityisesti alueen alkuperäislajikkeiden viljelyyn.
Tämän 100%:sti Susumaniellosta tehdyn viinin rypälemehu on käynyt terästankeissa 22 päivää. Viini on kypsytetty pienissä slovenialaisissa tammitynnyreissä (barrique 225 l) 24 kuukautta ja lisäksi pulloissa 6 kuukautta. Viiniä on tuotettu 6000 pulloa.

Maistelukokemukset


Ulkonäöltään viini oli kirkas, syvän suklaakirsikan punainen. Viini liikkui lasissa harvinaisen raskaasti ja viskositeetti oli huomattavan korkea (”seisovat jalat” ja erittäin hitaat ”kyyneleet”). 
Tuoksu oli voimakas ja 3-vuotiaaksi viiniksi hyvin kehittynyt. Aromiprofiilitaan viini oli marjainen, mausteinen ja paahteinen. Aromeista erottui karpaloa, puolukkasurvosta ja jopa häivähdys palanutta kumia. Jälkituoksussa oli aistittavissa ohikiitävä makeahko, kukkainen (ruusu?) vivahde. 
Maku oli täyteläinen ja runsaan hedelmäinen. Tanniinit olivat pehmeät ja hapokkuus melko runsas (happoja 6,3g/l). Viinissä oli sokeria 13g/l, joka toi makuun hienoisen makean vivahteen.  Maun aromeissa kertautuivat karpalo ja puolukka. Jälkimaku oli pitkä. Alkuviineille on tyypillistä, että niiden aromit voivat muuttua pullon avaamisen jälkeen, jolloin uusia mielenkiintoisia vivahteita syntyy maistelun edetessä.
Kokonaisuutena viini oli tasapainoinen, vivahteikas ja persoonallinen. Nuoresta iästään huolimatta se oli nyt valmis juotavaksi. Varastointipotentiaalia olisi ollut jäljellä ehkä 1-3 vuotta. Viini sopii mielestämme kypsille, voimakkaan makuisille juustoille ja vahvoille tummille liharuoille. Se sopii hyvin myös nautiskelu- ja seurusteluviiniksi.

Pisteet 16,5 / 20

Hinta – Alko


Lisätietoa:

____________________________________________

Lue myös:


____________________________________________

Haluatko tietää lisää viineistä? Tilaa Viinihetken uutiskirje@ 

_______________________________________

SUOSITUIMMAT

Orgaaninen punaviini Heartwood Zinfandel 2015

Tällä kertaa meille viinihetken tarjosi pitkäaikainen ystävämme, joka on myös innokas viiniharrastaja. Italialainen  Heartwood Zinfandel 2015 oli matkannut maisteluhetkeemme Ruotsin Haaparannasta, sillä Suomen Alkossa sitä ei ole tarjolla. Luomuviinejä olemme aiemminkin maistelleet, mutta harvakseltaan, johtuen ilmeisesti siitä, että mitään ahaa -elämyksiä ne eivät ole tähän saakka tarjonneet. Tämän viinin etiketissä mainittiin teksti organic wine . Orgaanisia viinejä valmistetaan luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä, joissa ei käytetä hyönteismyrkkyjä, kasvinsuojeluaineita eikä keinolannoitteita. Säilöntäaineita ei myöskään käytetä missään osassa prosessia (ks. linkki tekstin lopussa, orgaaninen viini). Lasissa tämä viini oli väriltään läpinäkymätön, syvä, lähes musta. Tuoksu ei yllättäen avautunut juuri ollenkaan, vaikka viini oli dekantoituna karahvissa tunnin verran ennen nauttimista. Olisiko voinut olla pidempäänkin? Maultaan viini oli yllättävän kevyt Zinf

Makea valkoviini Unkarista - Tokaji

Vaihteluksi kuiville puna- ja valkoviineille halusimme pitkästä aikaa suun makeaksi.   Blogissa on aiemmin arvioitu useita ranskalaisia Sauternesin alueen makeita valkoviinejä.  Myös Unkarista löytyy maailmankuulu makea valkoviini, Tokaji , johon aikoinaan viininmaistelumme alkuvuosina ihastuimme, mutta joka sittemmin on jäänyt lähes unohduksiin.  Unohduksissa ollutta viiniä ei tietenkään löytynyt myöskään viinikaapistamme. Alkon valikoimissa Tokaji-viinejä on muutamia, joista maisteltavaksi hankimme vuosikerraltaan nuorimman  St Stephans Crown Tokaji 5 Puttonyos 2013. Jalohomeisen viinin synty Unkarin Tokajin alueella on pitkä historia viininviljelyssä. Sen ensimmäinen tarhaluokitus tehtiin jo vuonna 1641 ja Tokajia pidetään myös ensimmäisenä viinialueena, jossa opittiin käyttämään jalohomeisia rypäleitä viinin valmistuksessa.  Historiatietojen mukaan sodat repivät Tokajin aluetta yli 300 vuotta sitten, eikä väestöllä tuolloin ollut juurikaan aikaa paneutua viin