Saksan Viinitiedotuksen sivuilta sattui silmään, että
Risukalla eli Riesling -rypäleellä on syntymäpäivä 13.3.2019. Tästä syntyi idea
maistaa jo jonkin verran ikääntynyttä Rieslingin syntysijoilla Saksan
Reininlaaksossa tuotettua viiniä nimeltään Langwert von Simmern Hattenheimer
Mannberg Riesling 2010.
Riesling-rypäleen historiaa
Oletetusti villinä kasvaneesta viinilajikkeesta polveutunut
Riesling -rypäle on kirjattu ensimmäisen kerran historian kirjoihin 13.3.1435
Saksan Reininlaaksossa. Klaus Kleinfisch, kreivi Johann IV von Katzenelnbogenin
sijaishallitsija, osti viiniköynnöksiä istutettaviksi Rüsselsheimiin, Frankfurtin
lähellä sijaitsevaan viinitarhaan.
Sana "Riesling" mainitaan virallisesti ensimmäistä
kertaa 13.3.1435 päivätyssä myyntiasiakirjassa, siis 584 vuotta sitten. Viittauksia
rypäleeseen löytyy varhaisemmiltakin ajoilta, mutta tästä asiakirjasta juontuu Rieslingin
syntymäpäivä, maaliskuun 13. päivä.
Rypäle levisi 1500 -luvulla Moselin ja Reinin jokivarsiin. Tiettävästi
ensimmäinen yksistään Rieslingillä istutettu viinitarha, josta Rieslingin
tuotanto virallisesti aloitettiin, oli Schloss Johannisbergin
tila Rheingaussa vuonna 1720.
Ranskan Alsacen alueelle rypäle istutettiin 1477. Uuteen
maailmaan rypäle kulkeutui vuonna 1857, ensin Kaliforniaan ja sitten
Washingtonin osavaltioon. Etelä-Australiaan rypäle istutettiin 1880-luvun
alussa.
Rieslingin ominaisuudet
Riesling on rypälelajikkeena hyvin elinvoimainen ja se kestää mm. pakkasta hyvin. Riesling rypäleet ovat pyöreitä, tertut
pienehköjä ja tiiviitä. Rypäleet ovat usein pilkullisia ja niiden vahapinta
on melko voimakas. Riesling sisältää paljon happoja, aromiaineita ja kypsänä
myös sokeria. Se on altis jalohomeelle.
Nykyään Rieslingistä tuotetaan maailmalla monenlaisia
viinejä. Siitä tuotetut viinit ovat voimakkaan hapokkaita ja niissä esiintyy
pitkän pullokypsytyksen seurauksena petrolimaisia aromeja. Kestävimpiä
Rieslingviinejä ovat jalohomeen rusinoimista rypäleistä valmistetut makeat
Beerenauslese- ja Trockenbeerenauslese -viinit. Ne voivat oikeissa olosuhteissa
säilytettynä olla juomakelpoisia jopa 100 vuotta.
Rieslingin tyypillisiä aromeja ovat kukat, hunaja,
sitrukset, persikka, aprikoosi, rusina, mustaherukka, savu, omena ja kuivatut
sekahedelmät. Tumman saviliuskeen päällä kasvaneet rypäleet saavat usein
selkeän kerosiinisen, petrolisen tai autokorjaamoa muistuttavan aromin.
Langwert von Simmern Hattenheimer Mannberg Riesling 2010
Harva viinitila voi käyttää Guinnessin ennätysten kirjaa
markkinoinnissaan, mutta Weingut Langwert von Simmern on listattu maailman
vanhimmaksi saman suvun omistuksessa olevaksi viinitilaksi. Tilan juuret
juontavat vuoteen 1464.
Rypäleet ovat kasvaneet 6.1 hehtaarin alalla Hattenheimer
Mannbergin tarhalla Rheingaussa. Viini on käynyt terästankeissa ja sitä on
kypsytetty pulloissa 24 kk. Viini on ns. VDP Verband Deutscher Prädikatsweingüter,
joka tarkoittaa Saksan parhaiden viinitilojen yhteenliittymää. Liittymään kuuluu
noin 200 tuottajaa, jotka voivat käyttää pulloissaan VDP- kotkatunnusta.
VDP:llä on oma laatuluokituksensa, jossa viinitarhat on
jaoteltu laadun perusteella. Langwert von Simmern Hattenheimer Mannberg
Riesling 2010 on Qualitätswein Rheingau, Erstes Gewächs. Se tarkoittaa VPD-luokituksen
korkeinta laatuluokkaa Rheingaussa vastaten Bourgognen korkeinta Grand Cru
laatuluokkaa.
Maistelukokemukset
Lasissa viini oli kirkas, kimmeltävä ja väriltään vaalean
kullankeltainen. Viskositeetti oli korkea ja viini liikkui lasissa öljymäisen
hitaasti.
Tuoksu oli puhdas, voimakas ja kehittynyt. Alkutuoksussa oli
havaittavissa kohtalaista petroolisuutta, kun taas lopputuoksussa kukkaisuutta
ja hunajaa.
Maku oli kuiva, kohtalaisen täyteläinen ja virkistävän
hapokas. Aromeina erottuivat sitrus, vihreä paprika, parsa, kaali ja
kasvimaiset sekä mineraaliset vivahteet. Vastoin odotuksiamme hedelmäiset ja
kukkaiset aromit, jotka ovat usein tyypillisiä nuorelle Rieslingille,
puuttuivat tämän viinin mausta täysin.
Kokonaisuutena viini oli luonteikas ja tasapainoinen ja olisi
ollut varastoitavissa vielä muutaman vuoden. Tastingissa viini sai 15 pistettä
(pronssi), mutta uunissa paistetun kuhan kanssa se osoittautui niin loistavaksi
ruokaviiniksi, että nostimme pistemäärän hopealle.
Pisteet 16/20p
Katso Antti Vahteran tälle viinille suunnittelema ruokaohje (Viinilehti):
Seesamisiemenillä kuorrutettua kuhaa, juures-mantelimuhennosta ja voikastiketta
___________________________________
Lue myös:
(Historiatietojen lähde:
Karmavuo, Lihtonen 2005: Viini ja ruoka)
SEURAA VIINIHETKI -BLOGIA... TILAA VIINIVIESTI!
___________________________________
Karmavuo, Lihtonen 2005: Viini ja ruoka)
SEURAA VIINIHETKI -BLOGIA... TILAA VIINIVIESTI!
___________________________________