Siirry pääsisältöön

KAI Carmerene 2008 - täyteläinen punaviini Chilen ”kansallisrypäleestä”



Viinihetken lokakuun riistateeman tiimoilta innostuimme muistelemaan Lapissa vietettyjä vuosia ja herkullisia pororuokia. Poro kuuluu itsestään selvyytenä lappilaiseen ruokapöytään ja sitä kautta se tuli tutuksi myös meille, savolais-karjalaiselle pariskunnalle lähes 10 vuoden Lapissa vietetyn vuoden aikana.
Viinikaapista löytyi jo Lapissa asuessamme hankittu ja 7 vuotta säilytyksessä pidetty chileläinen punaviini KAI Carmerene 2008, jonka oletimme olevan maultaan riittävän voimakas tälle riistaherkulle.

KAI Carmenere 2008


KAI Carmenere 2008 on pääosin valmistettu Carmenere -rypäleestä (92%). Muina rypäleinä viinissä ovat Syrah (5%) ja Petit Verdot (3%). Carmenere on alkuperältään bordeauxlainen vanha rypälelajike, jota on viljelty Gironden suistossa ainakin 1700-luvuta lähtien. 
Carmenere tuotiin Ranskasta Chileen vuonna 1851 ennen Euroopassa riehunutta viinikirva-epidemiaa, joka tuhosi lähes kaikki vanhan mantereen viiniköynnökset 1800-luvun loppupuolella. Lajiketta ei heikkosatoisena uudelleen istutettu tuhojen jälkeen ja sen viljelyala Euroopassa näivettyi muutamaan kymmeneen hehtaariin.
Lajike levisi Bordeaux´sta maailmalle Merlot- ja Cabernet Sauvignon -rypäleiden mukana yli 200 vuotta sitten. Chileläisillä tarhoilla sitä oli istutettu Merlot’n sekaan ja sinne se unohtuikin pitkäksi ajaksi. Kun chileläisiä rypäleitä ryhdyttiin Chilen viinibuumin myötä analysoimaan tarkemmin 1990-luvulla, paljastui, että iso osa Merlot’ksi luullusta punaviinistä olikin tosiasiassa vanhaa Carmenerea.
Muutamassa vuodessa chileläiset viininviljelijät onnistuivat tekemään Carmeneresta paikallisen merkkituotteen. Näin siitä vähitellen tuli Chilen ”kansallisrypäle”. 
Carmenere -rypäle on keskikoinen, väriltään musteensininen ja sitä peittää harmaa vahakerros. Se on sopeutunut melko lämpimään ilmastoon ja tuottaa tummanpunaista, lähes mustansävyistä ja intensiivisen aromikasta viiniä. 
Viinin tuottaja on Errázurizin viinitalo, jonka perusti Don Maximiano Errázuriz vuonna 1870 Chileen Aconcaguan laaksoon noin 100 km Santiagosta pohjoiseen. Errázurizin filosofia perustuu Don Maximianon lausahdukseen ” From the best land, the best wine”.

Maistelukokemukset


Lasissa viini oli raskasliikkeinen, ulkonäöltään läpinäkymätön ja väriltään tumman kirsikanpunainen, lähes musta. Tuoksu oli puhdas, voimakas ja vivahteikas. Alkuaromeissa erottui mm. karhunvadelmaa, savua ja paahteisuutta. Maussa kertautui tuoksun aromeja. Lisäksi havaitsimme pippurisia vivahteita ja erittäin pitkässä jälkimaussa tummaa suklaata ja espressokahvia. 
Voimakas, täyteläinen ja pureksittava maku toi mieleen jopa Pohjois-Italian täyteläiset Amarone -viinit. Tanniinit olivat pehmeät ja viini oli valmista juotavaksi, joskin sitä olisi voinut säilyttääkin vielä muutamia vuosia.
Viinin tummaa vivahteikkuutta ja Lapin muistoja kuvaa hyvin seuraava Ulla Pirttijärven sävellys 
Poroateria nosti esiin viinistä myös hieman marjaisia, hillomaisia vivahteita, joita varsinaisessa maisteluvaiheessa emme havainneet. Viini sopii mielestämme parhaiten voimakkaille riistaruoille. 
____________________________________

Pisteet:  14,5 /20p



Lisätietoa: Viinitalo Errazuriz

____________________________________


Poron sisäfile, puikulaperunat, neulapavut ja sienimuhennos (2 annosta)

  • 2 poron sisäfilettä
  • suolaa ja pippuria
Sienimuhennos
  • 2 salottisipulia
  • 200g sekasieniä 
  • 2 rkl voita
  • 0,5 dl vehnäjauhoja 
  • 2 dl ruokakermaa
  • persiljaa
  • suolaa ja mustapippuria
Valmistusohje
Pilko sienet ja sipulit. Kuullota pannulla. Kun neste on haihtunut, ripottele pinnalle vehnäjauhot. Lisää kerma. Sekoita ja anna hautua hetki. Mausta muhennos suolalla ja mustapippurilla. Lisää pilkottu persilja.
Paista poron sisäfileet nopeasti molemmin puolin, jätä mediumiksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Kuumenna pannulla samassa rasvassa neulapavut. Tarjoa lisäkkeenä keitettyjä puikulaperunoita ja halutessasi pehmeää leipää.

Jälkiruoaksi lämmitettyä leipäjuustoa lakkahillon kera.



Katso myös:

Joulupäivän menu 2017 (poroa pääruokana)


Tilaa Viiniviesti!

_________________________________

SUOSITUIMMAT

Portugalilaista lihapataa ja täyteläistä punaviiniä - Rabo de Galo Reserva 2018

Rabo de Galo Reserva 2018 on hyvä ruokaviin i ja varsinkin talvisille lihapadoille sen voimakas maku sopii erittäin hyvin. Portugalilainen lihapata, Estufado Madresilva – naudanlihasta, porkkanoista, herkkusienistä, tomaateista, sipulista, valkosipulista ja hillosipuleista liedellä haudutettu portugalilainen lihapata keitettyjen perunoiden kera oli herkullinen. Lue lisää viinistä ja viinimaa Portugalista ...

Makea valkoviini Unkarista - Tokaji

Vaihteluksi kuiville puna- ja valkoviineille halusimme pitkästä aikaa suun makeaksi.   Blogissa on aiemmin arvioitu useita ranskalaisia Sauternesin alueen makeita valkoviinejä.  Myös Unkarista löytyy maailmankuulu makea valkoviini, Tokaji , johon aikoinaan viininmaistelumme alkuvuosina ihastuimme, mutta joka sittemmin on jäänyt lähes unohduksiin.  Unohduksissa ollutta viiniä ei tietenkään löytynyt myöskään viinikaapistamme. Alkon valikoimissa Tokaji-viinejä on muutamia, joista maisteltavaksi hankimme vuosikerraltaan nuorimman  St Stephans Crown Tokaji 5 Puttonyos 2013. Jalohomeisen viinin synty Unkarin Tokajin alueella on pitkä historia viininviljelyssä. Sen ensimmäinen tarhaluokitus tehtiin jo vuonna 1641 ja Tokajia pidetään myös ensimmäisenä viinialueena, jossa opittiin käyttämään jalohomeisia rypäleitä viinin valmistuksessa.  Historiatietojen mukaan sodat repivät Tokajin aluetta yli 300 vuotta sitten, eikä väestöllä tuolloin ollut juuri...

Punaviiniä Dornfelder -rypäleestä ja herkkusieni-pekonipastaa

Vuoden 2019 harvinaisten rypäleiden teeman sekä Rosa Viini&Ruoka yhteistyön merkeissä testasimme vielä yhden tumman rypäleen. Dornfelder -lajikkeesta valmistettu viini, Passione Doppio 2018 on kotoisin Saksasta . Viinin kohtalaisen korkeasta sokeripitoisuudesta (14g/l) johtuen päätimme maistella viiniä pastan ja kermaisen herkkusieni-pekonikastikkeen kera.   Viileän ilmaston Dornfelder -rypäle Dornfelder -rypäle on August Heroldin 1950-luvun puolivälissä Württembergissä Saksassa kehittämä punaviinilajike. Se on Helfensteinerin ja Heroldreben lajikkeiden risteytys. Nimensä se on saanut Weinsbergin viiniviljelykoulun perustajan August Ludwig Dornfeldin mukaan (1796-1869). Dornfelder on Saksan toiseksi eniten viljelty tumma rypäle ja se soveltuu viljeltäväksi vain viileään ilmastoon. Rypäle kypsyy varhain ja on satoisa. Sitä on helpompi viljellä kuin toista Saksassa yleisesti viljeltyä tumma rypälettä Spätburgunderia (Pinot Noir) ja sillä on parempi vastustuskyky k...