Siirry pääsisältöön

KAI Carmerene 2008 - täyteläinen punaviini Chilen ”kansallisrypäleestä”



Viinihetken lokakuun riistateeman tiimoilta innostuimme muistelemaan Lapissa vietettyjä vuosia ja herkullisia pororuokia. Poro kuuluu itsestään selvyytenä lappilaiseen ruokapöytään ja sitä kautta se tuli tutuksi myös meille, savolais-karjalaiselle pariskunnalle lähes 10 vuoden Lapissa vietetyn vuoden aikana.
Viinikaapista löytyi jo Lapissa asuessamme hankittu ja 7 vuotta säilytyksessä pidetty chileläinen punaviini KAI Carmerene 2008, jonka oletimme olevan maultaan riittävän voimakas tälle riistaherkulle.

KAI Carmenere 2008


KAI Carmenere 2008 on pääosin valmistettu Carmenere -rypäleestä (92%). Muina rypäleinä viinissä ovat Syrah (5%) ja Petit Verdot (3%). Carmenere on alkuperältään bordeauxlainen vanha rypälelajike, jota on viljelty Gironden suistossa ainakin 1700-luvuta lähtien. 
Carmenere tuotiin Ranskasta Chileen vuonna 1851 ennen Euroopassa riehunutta viinikirva-epidemiaa, joka tuhosi lähes kaikki vanhan mantereen viiniköynnökset 1800-luvun loppupuolella. Lajiketta ei heikkosatoisena uudelleen istutettu tuhojen jälkeen ja sen viljelyala Euroopassa näivettyi muutamaan kymmeneen hehtaariin.
Lajike levisi Bordeaux´sta maailmalle Merlot- ja Cabernet Sauvignon -rypäleiden mukana yli 200 vuotta sitten. Chileläisillä tarhoilla sitä oli istutettu Merlot’n sekaan ja sinne se unohtuikin pitkäksi ajaksi. Kun chileläisiä rypäleitä ryhdyttiin Chilen viinibuumin myötä analysoimaan tarkemmin 1990-luvulla, paljastui, että iso osa Merlot’ksi luullusta punaviinistä olikin tosiasiassa vanhaa Carmenerea.
Muutamassa vuodessa chileläiset viininviljelijät onnistuivat tekemään Carmeneresta paikallisen merkkituotteen. Näin siitä vähitellen tuli Chilen ”kansallisrypäle”. 
Carmenere -rypäle on keskikoinen, väriltään musteensininen ja sitä peittää harmaa vahakerros. Se on sopeutunut melko lämpimään ilmastoon ja tuottaa tummanpunaista, lähes mustansävyistä ja intensiivisen aromikasta viiniä. 
Viinin tuottaja on Errázurizin viinitalo, jonka perusti Don Maximiano Errázuriz vuonna 1870 Chileen Aconcaguan laaksoon noin 100 km Santiagosta pohjoiseen. Errázurizin filosofia perustuu Don Maximianon lausahdukseen ” From the best land, the best wine”.

Maistelukokemukset


Lasissa viini oli raskasliikkeinen, ulkonäöltään läpinäkymätön ja väriltään tumman kirsikanpunainen, lähes musta. Tuoksu oli puhdas, voimakas ja vivahteikas. Alkuaromeissa erottui mm. karhunvadelmaa, savua ja paahteisuutta. Maussa kertautui tuoksun aromeja. Lisäksi havaitsimme pippurisia vivahteita ja erittäin pitkässä jälkimaussa tummaa suklaata ja espressokahvia. 
Voimakas, täyteläinen ja pureksittava maku toi mieleen jopa Pohjois-Italian täyteläiset Amarone -viinit. Tanniinit olivat pehmeät ja viini oli valmista juotavaksi, joskin sitä olisi voinut säilyttääkin vielä muutamia vuosia.
Viinin tummaa vivahteikkuutta ja Lapin muistoja kuvaa hyvin seuraava Ulla Pirttijärven sävellys 
Poroateria nosti esiin viinistä myös hieman marjaisia, hillomaisia vivahteita, joita varsinaisessa maisteluvaiheessa emme havainneet. Viini sopii mielestämme parhaiten voimakkaille riistaruoille. 
____________________________________

Pisteet:  14,5 /20p



Lisätietoa: Viinitalo Errazuriz

____________________________________


Poron sisäfile, puikulaperunat, neulapavut ja sienimuhennos (2 annosta)

  • 2 poron sisäfilettä
  • suolaa ja pippuria
Sienimuhennos
  • 2 salottisipulia
  • 200g sekasieniä 
  • 2 rkl voita
  • 0,5 dl vehnäjauhoja 
  • 2 dl ruokakermaa
  • persiljaa
  • suolaa ja mustapippuria
Valmistusohje
Pilko sienet ja sipulit. Kuullota pannulla. Kun neste on haihtunut, ripottele pinnalle vehnäjauhot. Lisää kerma. Sekoita ja anna hautua hetki. Mausta muhennos suolalla ja mustapippurilla. Lisää pilkottu persilja.
Paista poron sisäfileet nopeasti molemmin puolin, jätä mediumiksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Kuumenna pannulla samassa rasvassa neulapavut. Tarjoa lisäkkeenä keitettyjä puikulaperunoita ja halutessasi pehmeää leipää.

Jälkiruoaksi lämmitettyä leipäjuustoa lakkahillon kera.



Katso myös:

Joulupäivän menu 2017 (poroa pääruokana)


Tilaa Viiniviesti!

_________________________________

SUOSITUIMMAT

Lustau Fino 3 En Rama De Jerez De La Frontera - kuivaa sherryä ja tapaksia

Viinihetki espanjalaisittain. Sherry ja tapakset kuuluvat erottamattomana osana Espanjan andalusialaiseen ruokakulttuuriin . Sherryn sanotaan olevan hyvä viinivalinta, kun pöytään katetaan pientä syötävää. Sana ”tapa” tarkoittaa espanjan kielessä kantta. Se viittaa pieneen leipäpalaan, jolla viinilasi suojattiin kärpäsiltä. Leipäpalan päällä oli usein ilmakuivattua kinkkua tai juustoa. Nykyisin tapasvalikoimat ovat hyvin monipuolisia ja raaka-aineiltaan värikkäitä. Lustau Fino 3 En Rama De Jerez De La Frontera Sherry valmistetaan nykyisin lähes aina yhdestä rypälelajikkeesta, Palominosta . Sen osuus Jerezin viljelyalasta on 95 %. Muita lajikkeita ovat Pedro Ximénenez ja Palomino de Jerez. Bodega s Lustau julkaisi keväällä 2017 uuden sarjan 3 en Rama sherryistä . Nämä ovat kolme biologisesti vanhennettua viiniä, jotka tulevat jokaisesta Sherryn alueen kolmesta kaupungista: Fino Jerez de la Fronterasta, Manzanilla Sanlúcar de Barramedasta ja Fino El Puerto de San

Harvinaisia rypälelajikkeita

Innostavinta viiniharrastuksessa on maistella viinejä erilaisista rypäleistä , oppia rypäleiden ominaisuuksia ja oppia tunnistamaan niitä. Rypäleet ovat kiinnostavia myös siksi, että rypälelajikkeita on runsaasti - niissä riittää opiskeltavaa. Parhaiten tietyn rypäleen ominaisuuksia voi havainnoida maistelemalla viiniä, joka on valmistettu ainoastaan yhdestä rypäleestä. Jos rypälelajikkeet eivät ole ennestään tuttuja, on tutustuminen helpointa aloittaa yleisimmistä lajikkeista kuten esimerkiksi Chardonnay ja Cabernet Sauvignon. Tälle sivulle on koottu linkkejä Viinihetken blogiteksteihin, joissa on esitelty hiukan tuntemattomampi rypäle ja siitä 100%:sti tehty viini . Joitakin esiteltyjä rypäleitä voi esiintyä   sekoiteviineissä (esim. Pinot Meunier), mutta tavoitteena on ollut löytää viinejä, jotka on valmistettu ainoastaan yhdestä rypäleestä. AGLIANICO - punaviini CARIGNAN - punaviini CARRICANTE - valkoviini DORNFELDER - punaviini NERELLO MASCALESE - punaviin

Makea valkoviini Unkarista - Tokaji

Vaihteluksi kuiville puna- ja valkoviineille halusimme pitkästä aikaa suun makeaksi.   Blogissa on aiemmin arvioitu useita ranskalaisia Sauternesin alueen makeita valkoviinejä.  Myös Unkarista löytyy maailmankuulu makea valkoviini, Tokaji , johon aikoinaan viininmaistelumme alkuvuosina ihastuimme, mutta joka sittemmin on jäänyt lähes unohduksiin.  Unohduksissa ollutta viiniä ei tietenkään löytynyt myöskään viinikaapistamme. Alkon valikoimissa Tokaji-viinejä on muutamia, joista maisteltavaksi hankimme vuosikerraltaan nuorimman  St Stephans Crown Tokaji 5 Puttonyos 2013. Jalohomeisen viinin synty Unkarin Tokajin alueella on pitkä historia viininviljelyssä. Sen ensimmäinen tarhaluokitus tehtiin jo vuonna 1641 ja Tokajia pidetään myös ensimmäisenä viinialueena, jossa opittiin käyttämään jalohomeisia rypäleitä viinin valmistuksessa.  Historiatietojen mukaan sodat repivät Tokajin aluetta yli 300 vuotta sitten, eikä väestöllä tuolloin ollut juurikaan aikaa paneutua viin