Siirry pääsisältöön

KAI Carmerene 2008 - täyteläinen punaviini Chilen ”kansallisrypäleestä”



Viinihetken lokakuun riistateeman tiimoilta innostuimme muistelemaan Lapissa vietettyjä vuosia ja herkullisia pororuokia. Poro kuuluu itsestään selvyytenä lappilaiseen ruokapöytään ja sitä kautta se tuli tutuksi myös meille, savolais-karjalaiselle pariskunnalle lähes 10 vuoden Lapissa vietetyn vuoden aikana.
Viinikaapista löytyi jo Lapissa asuessamme hankittu ja 7 vuotta säilytyksessä pidetty chileläinen punaviini KAI Carmerene 2008, jonka oletimme olevan maultaan riittävän voimakas tälle riistaherkulle.

KAI Carmenere 2008


KAI Carmenere 2008 on pääosin valmistettu Carmenere -rypäleestä (92%). Muina rypäleinä viinissä ovat Syrah (5%) ja Petit Verdot (3%). Carmenere on alkuperältään bordeauxlainen vanha rypälelajike, jota on viljelty Gironden suistossa ainakin 1700-luvuta lähtien. 
Carmenere tuotiin Ranskasta Chileen vuonna 1851 ennen Euroopassa riehunutta viinikirva-epidemiaa, joka tuhosi lähes kaikki vanhan mantereen viiniköynnökset 1800-luvun loppupuolella. Lajiketta ei heikkosatoisena uudelleen istutettu tuhojen jälkeen ja sen viljelyala Euroopassa näivettyi muutamaan kymmeneen hehtaariin.
Lajike levisi Bordeaux´sta maailmalle Merlot- ja Cabernet Sauvignon -rypäleiden mukana yli 200 vuotta sitten. Chileläisillä tarhoilla sitä oli istutettu Merlot’n sekaan ja sinne se unohtuikin pitkäksi ajaksi. Kun chileläisiä rypäleitä ryhdyttiin Chilen viinibuumin myötä analysoimaan tarkemmin 1990-luvulla, paljastui, että iso osa Merlot’ksi luullusta punaviinistä olikin tosiasiassa vanhaa Carmenerea.
Muutamassa vuodessa chileläiset viininviljelijät onnistuivat tekemään Carmeneresta paikallisen merkkituotteen. Näin siitä vähitellen tuli Chilen ”kansallisrypäle”. 
Carmenere -rypäle on keskikoinen, väriltään musteensininen ja sitä peittää harmaa vahakerros. Se on sopeutunut melko lämpimään ilmastoon ja tuottaa tummanpunaista, lähes mustansävyistä ja intensiivisen aromikasta viiniä. 
Viinin tuottaja on Errázurizin viinitalo, jonka perusti Don Maximiano Errázuriz vuonna 1870 Chileen Aconcaguan laaksoon noin 100 km Santiagosta pohjoiseen. Errázurizin filosofia perustuu Don Maximianon lausahdukseen ” From the best land, the best wine”.

Maistelukokemukset


Lasissa viini oli raskasliikkeinen, ulkonäöltään läpinäkymätön ja väriltään tumman kirsikanpunainen, lähes musta. Tuoksu oli puhdas, voimakas ja vivahteikas. Alkuaromeissa erottui mm. karhunvadelmaa, savua ja paahteisuutta. Maussa kertautui tuoksun aromeja. Lisäksi havaitsimme pippurisia vivahteita ja erittäin pitkässä jälkimaussa tummaa suklaata ja espressokahvia. 
Voimakas, täyteläinen ja pureksittava maku toi mieleen jopa Pohjois-Italian täyteläiset Amarone -viinit. Tanniinit olivat pehmeät ja viini oli valmista juotavaksi, joskin sitä olisi voinut säilyttääkin vielä muutamia vuosia.
Viinin tummaa vivahteikkuutta ja Lapin muistoja kuvaa hyvin seuraava Ulla Pirttijärven sävellys 
Poroateria nosti esiin viinistä myös hieman marjaisia, hillomaisia vivahteita, joita varsinaisessa maisteluvaiheessa emme havainneet. Viini sopii mielestämme parhaiten voimakkaille riistaruoille. 
____________________________________

Pisteet:  14,5 /20p



Lisätietoa: Viinitalo Errazuriz

____________________________________


Poron sisäfile, puikulaperunat, neulapavut ja sienimuhennos (2 annosta)

  • 2 poron sisäfilettä
  • suolaa ja pippuria
Sienimuhennos
  • 2 salottisipulia
  • 200g sekasieniä 
  • 2 rkl voita
  • 0,5 dl vehnäjauhoja 
  • 2 dl ruokakermaa
  • persiljaa
  • suolaa ja mustapippuria
Valmistusohje
Pilko sienet ja sipulit. Kuullota pannulla. Kun neste on haihtunut, ripottele pinnalle vehnäjauhot. Lisää kerma. Sekoita ja anna hautua hetki. Mausta muhennos suolalla ja mustapippurilla. Lisää pilkottu persilja.
Paista poron sisäfileet nopeasti molemmin puolin, jätä mediumiksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Kuumenna pannulla samassa rasvassa neulapavut. Tarjoa lisäkkeenä keitettyjä puikulaperunoita ja halutessasi pehmeää leipää.

Jälkiruoaksi lämmitettyä leipäjuustoa lakkahillon kera.



Katso myös:

Joulupäivän menu 2017 (poroa pääruokana)


Tilaa Viiniviesti!

_________________________________

SUOSITUIMMAT

Orgaaninen punaviini Heartwood Zinfandel 2015

Tällä kertaa meille viinihetken tarjosi pitkäaikainen ystävämme, joka on myös innokas viiniharrastaja. Italialainen  Heartwood Zinfandel 2015 oli matkannut maisteluhetkeemme Ruotsin Haaparannasta, sillä Suomen Alkossa sitä ei ole tarjolla. Luomuviinejä olemme aiemminkin maistelleet, mutta harvakseltaan, johtuen ilmeisesti siitä, että mitään ahaa -elämyksiä ne eivät ole tähän saakka tarjonneet. Tämän viinin etiketissä mainittiin teksti organic wine . Orgaanisia viinejä valmistetaan luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä, joissa ei käytetä hyönteismyrkkyjä, kasvinsuojeluaineita eikä keinolannoitteita. Säilöntäaineita ei myöskään käytetä missään osassa prosessia (ks. linkki tekstin lopussa, orgaaninen viini). Lasissa tämä viini oli väriltään läpinäkymätön, syvä, lähes musta. Tuoksu ei yllättäen avautunut juuri ollenkaan, vaikka viini oli dekantoituna karahvissa tunnin verran ennen nauttimista. Olisiko voinut olla pidempäänkin? Maultaan viini oli yllättävän kevyt Zinf

Pipoli Aglianico Del Vulture 2017 – mausteista ja marjaista punaviiniä Aglianico-rypäleestä

Vuoden viimeiseen rypäletastingiin valitsimme viinin edelleen tuliperäiseltä alueelta Etelä-Italiasta, mutta tällä kertaa mantereen puolelta. Edellisen rypäletastingin viini oli peräisin Sisiliasta Etnan rinteiltä. Tämänkertainen viini tulee Monte Vulturen rinteillä kasvaneista rypäleistä. Aglianico -rypäleestä tehtyjä viinejä suositellaan yleensä vahvojen liharuokien seuralaiseksi, mutta halusimme nyt kokeilla sen sopivuutta uunissa paahdetun ankan kumppanina. Mahdollisesti maailman vanhin viljelty rypäle – Aglianico Tämä muinaisen rypäleen nimi Aglianico on vakiintunut käyttöön 1500-luvun alusta. Tätä ennen rypälettä kutsuttiin nimellä Ellenico. Rypäleen alkuperästä ollaan monta mieltä. Erään teorian mukaan Kreikan uudisasukkaat toivat sen eteläiseen Italiaan noin 800 eaa, jolloin sen nimi oli Vitis hellenica (kreikkalainen viiniköynnös). Rypäle oli Rooman vallan aikana todennäköisesti silloisen maailman kalleimman viinin Falernian tärkein rypälelajike. Toisen teor

Alkuviini Pietra 2016 – luonteikasta punaviiniä Susumaniello -rypäleestä

Hyvä makupari: Pietra Susumaniello 2016 ja italialainen lampaanmaitojuusto Pecorino Romano  (edessä) Vuoden rypäleteema jatkuu. Tällä kertaa vuorossa oli punainen rypäle Susumaniello Etelä-Italian itärannikolta Apuliasta (Pugliasta). Pietra Susumaniello 2016 - viiniharvinaisuuden saimme lahjaksi tyttäreltämme keväällä 2019.  Tämän viinin kanssa olisi voinut tarjota vahvaa liharuokaa, jopa riistaa. Viinille on kuitenkin suositeltu myös vahvoja, suolaisia juustoja. Tällainen on esimerkiksi Pecorino Romano , italialainen lampaanmaitojuusto , jota maistelimme viinin kanssa. Susumaniello -rypäle Susumaniello on yksi maailman harvinaisimmista viinirypälajikkeista. Rypäleen alkuperästä on monenlaisia teorioita. Todennäköisesti rypäle on tullut Italian Apuliaan Adrianmeren yli ehkä Kreikasta tai Kroatian Dalmatian rannikolta. Nykyisin sitä viljellään lähes yksinomaan Apulian Salenton ja Brindisin kaupunkia ympäröivillä alueilla. Susumaniello-rypäle on väriltää