Siirry pääsisältöön

De Alberto Ecologico Verdejo 2016 - luomuvalkoviiniä ja sinisimpukoita


Luomuviiniä ja sinisimpukoita, Viinihetki

Juhannuksen luomulinjaa jatkettiin tänä viikonloppuna espanjalaisella luomuvalkoviinillä ja sinisimpukoilla. 

De Alberto Ecologico Verdejo 2016


Viini on valmistettu 100%:sti Verdejo-rypäleestä, joka on yksi Espanjan laadukkaimmista vaaleista rypälelajikkeista. Rypäle on arvioiden mukaan tullut Espanjaan Pohjois-Afrikasta Algaidasta. Sitä viljellään Espanjassa Ruedan alueella, Segoviassa, Avilsissa ja Kanarian saarilla. 
Verdejon kotiseutu Ruedassa on Castilla y Leóniin viinialueella. Rypäle pitää viileästä kasvuympäristöstä, mikä tarkoittaa Ruedan alueella lähes kilometrin korkeutta merenpinnasta. Talvi on pitkä ja jopa kylmä, hallaa voi olla vielä maalis/huhtikuussa. Kesällä päivälämpötila voi nousta + 40 asteeseen.
Verdejo kasvaa niukassa, hyvin vettä läpäisevässä ja melko soraisessa maaperässä, joka sisältää runsaasti kalsiumia ja magnesiumia. Ruedassa hapokkuuden ja raikkauden vaaliminen on koko viininteon perusta. Sadonkorjuu tapahtuu aamuöisin. Lämpötila on silloin 10-15 asteen paikkeilla, joten korjatut rypäleet säilyvät raikkaina.
Verdejon aromit voi helposti sekoittaa Sauvignon Blanc -rypäleen aromeihin. Molemmissa on samanlaista yrttisyyttä sekä sitrusmaista hedelmäisyyttä. Verdejossa on kuitenkin enemmän greippimäisiä vivahteita, eikä se ole aivan yhtä hapokas kuin Sauvignon Blanc.
Viinin De Alberto Ecologico Verdejo 2016 tuottaja on Hijos de Alberto Gutierrex.  Viinillä on luomuviinisertifikaatti.

Maistelukokemukset


Viini oli ulkonäöltään kirkas, kullankeltainen ja nuoreksi viiniksi sen värin syvyys oli kohtalaisen voimakas. Viskositeetti oli korkea ja lasissa viini oli öljymäisen raskasliikkeinen. Tuoksu oli puhdas ja varsinkin alussa voimakas ja Sauvignon Blanc -tyylinen. Kasvismaiset aromit korostuivat tuoksussa. Lopputuoksussa viivähti yllättäen myös olutmaisia vivahteita. 
Maku oli kuiva (sokeria 1,2g/l), kohtalaisen hapokas ja täyteläinen. Kasvimaiset aromit toistuivat mm. parsan, kaalin, oliivien ja artisokan vivahteina. Pitkä, hedelmäinen maku oli tasapainoinen ja jäntevä.
Viinin luonnetta ja tätä merellistä ateriaa kuvaavaksi musiikiksi sopii mielestämme hyvin:
Simpukoiden kanssa De Alberto Ecologico Verdejo 2016 sai uusia ulottuvuuksia. Se terhakoitui, hapokkuus korostui ja viini osoittautui selvästi ruokaviiniksi. Nuoresta iästään huolimatta viini oli täysin valmis nautittavaksi.
__________________________________

Pisteet 12 / 20p

Hinta - Alko 

_______________________________
___________________________________

Luomuviiniä ja sinisimpukoita, Viinihetki

Sinisimpukoita valkoviinissä 
  • 1 pkt (450g) sinisimpukoita
  • 1 rkl voita
  • 2 salottisipulia
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 3 dl kuivaa valkoviiniä
  • ½ kalaliemikuutio
  • ½ dl vettä
  • ½ dl kevytkermaa
  • ¼ tl valkopippuria
  • ripaus suolaa
  • 1 dl tilliä hienonnettuna
Lisäksi yrttipatonkia

Valmistusohje:

Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipuli. Kuumenna rasva kasarissa. Kuullota sipulia ja valkosipulia hetki. Lisää valkoviini, kalaliemikuutio, vesi ja kerma. Mausta pippurilla ja suolalla.
Lisää jäiset simpukat ja keitä kannen alla 3-5 minuuttia. Ripottele pinnalle tuoretta tilliä ja tarkista maku. Tarjoa simpukat heti patongin kanssa. 
________________________________

Lue myös: 


________________________________

SUOSITUIMMAT

Orgaaninen punaviini Heartwood Zinfandel 2015

Tällä kertaa meille viinihetken tarjosi pitkäaikainen ystävämme, joka on myös innokas viiniharrastaja. Italialainen  Heartwood Zinfandel 2015 oli matkannut maisteluhetkeemme Ruotsin Haaparannasta, sillä Suomen Alkossa sitä ei ole tarjolla. Luomuviinejä olemme aiemminkin maistelleet, mutta harvakseltaan, johtuen ilmeisesti siitä, että mitään ahaa -elämyksiä ne eivät ole tähän saakka tarjonneet. Tämän viinin etiketissä mainittiin teksti organic wine . Orgaanisia viinejä valmistetaan luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä, joissa ei käytetä hyönteismyrkkyjä, kasvinsuojeluaineita eikä keinolannoitteita. Säilöntäaineita ei myöskään käytetä missään osassa prosessia (ks. linkki tekstin lopussa, orgaaninen viini). Lasissa tämä viini oli väriltään läpinäkymätön, syvä, lähes musta. Tuoksu ei yllättäen avautunut juuri ollenkaan, vaikka viini oli dekantoituna karahvissa tunnin verran ennen nauttimista. Olisiko voinut olla pidempäänkin? Maultaan viini oli yllättävän kevyt Zinf

Alkuviini Pietra 2016 – luonteikasta punaviiniä Susumaniello -rypäleestä

Hyvä makupari: Pietra Susumaniello 2016 ja italialainen lampaanmaitojuusto Pecorino Romano  (edessä) Vuoden rypäleteema jatkuu. Tällä kertaa vuorossa oli punainen rypäle Susumaniello Etelä-Italian itärannikolta Apuliasta (Pugliasta). Pietra Susumaniello 2016 - viiniharvinaisuuden saimme lahjaksi tyttäreltämme keväällä 2019.  Tämän viinin kanssa olisi voinut tarjota vahvaa liharuokaa, jopa riistaa. Viinille on kuitenkin suositeltu myös vahvoja, suolaisia juustoja. Tällainen on esimerkiksi Pecorino Romano , italialainen lampaanmaitojuusto , jota maistelimme viinin kanssa. Susumaniello -rypäle Susumaniello on yksi maailman harvinaisimmista viinirypälajikkeista. Rypäleen alkuperästä on monenlaisia teorioita. Todennäköisesti rypäle on tullut Italian Apuliaan Adrianmeren yli ehkä Kreikasta tai Kroatian Dalmatian rannikolta. Nykyisin sitä viljellään lähes yksinomaan Apulian Salenton ja Brindisin kaupunkia ympäröivillä alueilla. Susumaniello-rypäle on väriltää

Makea valkoviini Unkarista - Tokaji

Vaihteluksi kuiville puna- ja valkoviineille halusimme pitkästä aikaa suun makeaksi.   Blogissa on aiemmin arvioitu useita ranskalaisia Sauternesin alueen makeita valkoviinejä.  Myös Unkarista löytyy maailmankuulu makea valkoviini, Tokaji , johon aikoinaan viininmaistelumme alkuvuosina ihastuimme, mutta joka sittemmin on jäänyt lähes unohduksiin.  Unohduksissa ollutta viiniä ei tietenkään löytynyt myöskään viinikaapistamme. Alkon valikoimissa Tokaji-viinejä on muutamia, joista maisteltavaksi hankimme vuosikerraltaan nuorimman  St Stephans Crown Tokaji 5 Puttonyos 2013. Jalohomeisen viinin synty Unkarin Tokajin alueella on pitkä historia viininviljelyssä. Sen ensimmäinen tarhaluokitus tehtiin jo vuonna 1641 ja Tokajia pidetään myös ensimmäisenä viinialueena, jossa opittiin käyttämään jalohomeisia rypäleitä viinin valmistuksessa.  Historiatietojen mukaan sodat repivät Tokajin aluetta yli 300 vuotta sitten, eikä väestöllä tuolloin ollut juurikaan aikaa paneutua viin