Siirry pääsisältöön

Rabl Grüner Veltliner 2016 - valkoviini Itävallan "kansallisrypäleestä"


Valkoviini Itävallan "kansallisrypäleestä", Viinihetki

Tunnetuista viinirypälelajikkeista valmistetun viinin sijaan valitsimme tällä kertaa Viinihetkeen itävaltalaisen Rabl Grüner Veltliner 2016 -viinin, joka on valmistettu itsellemme melko tuntemattomasta rypäleestä Grüner Veltlineristä (lyh. GV). Kyseisestä rypäleestä valmistettua viiniä olemme maistelleet ehkä kerran vuosia sitten, mutta kunnollista muistikuvaa siitä ei silloin jäänyt.


Rabl Grüner Veltliner 2016


Grüner Veltliner on hedelmäinen ja hapokas rypäle, josta on tullut Itävallassa lähes kansallislajike. Rypäle viihtyy hyvin Keski-Euroopan viinitarhoilla, joilla päivä- ja yölämpötilojen erot ovat suuria.  
Itävallan Niederösterreichin alueella kasvaa maan parhaat Grüner Veltliner -rypäleet, joita on liki puolet sen viiniviljelmistä. Lajiketta viljellään vain vähän Itävallan ulkopuolella ja silloinkin lähinnä sen rajan läheisyydessä. Rypäleiden myöhäinen kypsyminen estää pohjoisemman viljelyn.
Rypäleen hapokkuus, hedelmäisyys ja mausteisuus sopii täyteläisyydestä ja tyylistä riippuen hyvin monenlaisten ruokien kanssa. Grüner Veltliner -rypäleestä valmistettu viini on oiva vaihtoehto myös Rieslingille.

Maistelukokemukset


Ulkonäöltään viini oli hennon vaalea, sävyltään limenvihreä ja viskositeetiltaan notkea. Nuorekkaasta ja voimakkaasta tuoksusta erottui mausteisuutta (valkopippuria), vihreää omenaa ja sitrusmaisuutta. Jonkin aikaa lasissa avauduttuaan viinin tuoksuun muodostui makeahko hunajamelonia muistuttava vivahde.
Viinin kuivassa, mineraalisessa ja keskitäyteläissä maussa ilmeni samoja sitrusmaisia sekä mausteisia aromeja kuin tuoksussakin. Pirteä, raikas hapokkuus toi makuun ryhdikkyyttä. Tasapainoinen ja pitkä jälkimaku täydensivät kokonaisuutta.
Jotkut asiantuntijat ovat sanoneet Grüner Veltlinerin mausteisten aromien muistuttavan helposti Gewurztraminer -viinejä, mutta tällaista mielikuvaa ei meille syntynyt.
Rabl Grüner Veltliner 2016 on hyvä ruokaviini. Viinin seuraksi sopivat monenlaiset ruoat, kuten esimerkiksi sushi ja muu aasialainen ruoka, myös jopa vaaleasta lihasta valmistetut ruoat, kuten vaikkapa perinteinen Wienin leike.  Viinin nuoret vuosikerrat sopisivat todenköisesti hyvin myös sellaisenaan nautittavaksi.
________________________________________

Pisteet: 14/20

Hinta - Alko

Lisätietoa: Rabl (viinin tuottaja)

________________________________________


Viinin seuralaiseksi teimme maisteluannoksen, savulohikurkkurullan. Annos muodostui kylmäsavulohesta, tuorekurkusta, yrttituorejuustosta, tillistä ja sitruunasta. Ruoka kokonaisuutena korosti viinin hapokkuutta. Hapokkaan viinin ansiosta myös kurkun maku voimistui.


Savulohikurkkurulla (4 kpl)

1 pieni kurkku kuorineen
100 g savulohta (4 viipaletta)
50 g yrttituorejuustoa
½ sitruunaa
tilliä koristeeksi
Sivele veitsellä lohiviipaleelle tuorejuustoa. Kääri rullalle. Höylää (esim. juustohöylällä) kurkusta 4 pitkää viipaletta. Aseta lohirulla kurkkuviipaleen toiseen päähän ja kääri kurkun kanssa rullaksi. Kiinnitä kurkkulohirulla esim. pitkällä hammastikulla. Asettele lohirullat tarjoilulautaselle tai valmiiksi annokseksi. Koristele puolikkailla sitruunaviipaleilla ja tillillä. Lisäkkeeksi sopii patonki/yrttipatonki.

_______________________________________

Lue myös:

Viognier -rypäleen juurilla
_______________________________________

SUOSITUIMMAT

Makea valkoviini Unkarista - Tokaji

Vaihteluksi kuiville puna- ja valkoviineille halusimme pitkästä aikaa suun makeaksi.   Blogissa on aiemmin arvioitu useita ranskalaisia Sauternesin alueen makeita valkoviinejä.  Myös Unkarista löytyy maailmankuulu makea valkoviini, Tokaji , johon aikoinaan viininmaistelumme alkuvuosina ihastuimme, mutta joka sittemmin on jäänyt lähes unohduksiin.  Unohduksissa ollutta viiniä ei tietenkään löytynyt myöskään viinikaapistamme. Alkon valikoimissa Tokaji-viinejä on muutamia, joista maisteltavaksi hankimme vuosikerraltaan nuorimman  St Stephans Crown Tokaji 5 Puttonyos 2013. Jalohomeisen viinin synty Unkarin Tokajin alueella on pitkä historia viininviljelyssä. Sen ensimmäinen tarhaluokitus tehtiin jo vuonna 1641 ja Tokajia pidetään myös ensimmäisenä viinialueena, jossa opittiin käyttämään jalohomeisia rypäleitä viinin valmistuksessa.  Historiatietojen mukaan sodat repivät Tokajin aluetta yli 300 vuotta sitten, eikä väestöllä tuolloin ollut juurikaan aikaa paneutua viin

Punaviini Château Monbrison 1994 – arvokkaasti ikääntynyt ranskalainen

Viime aikoina olemme maistelleet peräkkäin useita nuoria viinejä. Vastapainoksi otimme maisteltavaksi viinikaapissamme säilytyksessä olleen tänä vuonna tasavuosia täyttävän punaviinin Ranskan Bordeaux’n alueelta, Château Monbrison 1994. Tämä viini sai meidät uppoutumaan muistoihin.  Kun tämän kyseisen viinin rypäleet kasvoivat ja kypsyivät Margaux’n kylässä Ranskassa, perheemme asui Suomen tunnetuimmassa ympyräkaupungissa ja olimme viettämässä kesää meren rannalla. Meille entisille Järvi-Suomen asukeille meri elementtinä teki suuren vaikutuksen. Juhannus meren rannalla oli ikimuistoinen. Tuon kesän jälkeen asuinpaikkakuntamme onkin jo vaihtunut useamman kerran. On juhlallinen hetki avata iäkäs viinipullo ja juoda omaa sekä viinin historiaa. 😊  Viinin ikääntymisen salaisuus ”Jos viini olisi auto, tanniineista rakentuisi runko. Alkoholi toimisi moottorina ja sokeri pehmentäisi kyytiä pyöreillä renkailla. Hapokkuus on viinin akku, joka herättää kokonaisuuden henkiin.”

Runsaan tanniinista ja hapokasta punaviiniä Carignan-rypäleestä

Viinihetken harvinaisten rypäleiden sarjassa oli tällä kertaa maisteluvuorossa Carignan . Tätä rypälettä käytetään useimmiten Välimeren alueen viinisekoituksissa. Lajikeviininä (100 % Carignan) on melko harvinainen maailman viinialueilla.  Espanjan kuuluisin viinintuottaja Miguel Torres on kuitenkin panostanut Carignan-rypäleen viljelyyn Chilessä. Tällainen harvinaisuus löytyi Alkon chileläisten punaviinien valikoimasta: Cordillera Carignan 2014 . Carignan – kuuman ilmaston tumma lajike Rypäleestä useimmin käytetty nimi Carignan on ranskalaista alkuperää, vaikka rypäle onkin kotoisin Koillis- Espanjan Aragoniasta . Espanjassa siitä käytetään usein nimeä Mazuelo tai Cariñena. Carignan on Ranskan viljellyin rypälelajike, mutta sen viljelyala on reilusti supistumassa Grenachen ja Mouvedren tieltä. Espanjassa Carignania viljellään eniten Kataloniassa ja Riojassa. Yhdysvalloissa Kalifornian viinialueen laatutuottajat käyttävät Carignan-rypälettä usein Zinfandel-rypäleen ku