Siirry pääsisältöön

Rabl Grüner Veltliner 2016 - valkoviini Itävallan "kansallisrypäleestä"


Valkoviini Itävallan "kansallisrypäleestä", Viinihetki

Tunnetuista viinirypälelajikkeista valmistetun viinin sijaan valitsimme tällä kertaa Viinihetkeen itävaltalaisen Rabl Grüner Veltliner 2016 -viinin, joka on valmistettu itsellemme melko tuntemattomasta rypäleestä Grüner Veltlineristä (lyh. GV). Kyseisestä rypäleestä valmistettua viiniä olemme maistelleet ehkä kerran vuosia sitten, mutta kunnollista muistikuvaa siitä ei silloin jäänyt.


Rabl Grüner Veltliner 2016


Grüner Veltliner on hedelmäinen ja hapokas rypäle, josta on tullut Itävallassa lähes kansallislajike. Rypäle viihtyy hyvin Keski-Euroopan viinitarhoilla, joilla päivä- ja yölämpötilojen erot ovat suuria.  
Itävallan Niederösterreichin alueella kasvaa maan parhaat Grüner Veltliner -rypäleet, joita on liki puolet sen viiniviljelmistä. Lajiketta viljellään vain vähän Itävallan ulkopuolella ja silloinkin lähinnä sen rajan läheisyydessä. Rypäleiden myöhäinen kypsyminen estää pohjoisemman viljelyn.
Rypäleen hapokkuus, hedelmäisyys ja mausteisuus sopii täyteläisyydestä ja tyylistä riippuen hyvin monenlaisten ruokien kanssa. Grüner Veltliner -rypäleestä valmistettu viini on oiva vaihtoehto myös Rieslingille.

Maistelukokemukset


Ulkonäöltään viini oli hennon vaalea, sävyltään limenvihreä ja viskositeetiltaan notkea. Nuorekkaasta ja voimakkaasta tuoksusta erottui mausteisuutta (valkopippuria), vihreää omenaa ja sitrusmaisuutta. Jonkin aikaa lasissa avauduttuaan viinin tuoksuun muodostui makeahko hunajamelonia muistuttava vivahde.
Viinin kuivassa, mineraalisessa ja keskitäyteläissä maussa ilmeni samoja sitrusmaisia sekä mausteisia aromeja kuin tuoksussakin. Pirteä, raikas hapokkuus toi makuun ryhdikkyyttä. Tasapainoinen ja pitkä jälkimaku täydensivät kokonaisuutta.
Jotkut asiantuntijat ovat sanoneet Grüner Veltlinerin mausteisten aromien muistuttavan helposti Gewurztraminer -viinejä, mutta tällaista mielikuvaa ei meille syntynyt.
Rabl Grüner Veltliner 2016 on hyvä ruokaviini. Viinin seuraksi sopivat monenlaiset ruoat, kuten esimerkiksi sushi ja muu aasialainen ruoka, myös jopa vaaleasta lihasta valmistetut ruoat, kuten vaikkapa perinteinen Wienin leike.  Viinin nuoret vuosikerrat sopisivat todenköisesti hyvin myös sellaisenaan nautittavaksi.
________________________________________

Pisteet: 14/20

Hinta - Alko

Lisätietoa: Rabl (viinin tuottaja)

________________________________________


Viinin seuralaiseksi teimme maisteluannoksen, savulohikurkkurullan. Annos muodostui kylmäsavulohesta, tuorekurkusta, yrttituorejuustosta, tillistä ja sitruunasta. Ruoka kokonaisuutena korosti viinin hapokkuutta. Hapokkaan viinin ansiosta myös kurkun maku voimistui.


Savulohikurkkurulla (4 kpl)

1 pieni kurkku kuorineen
100 g savulohta (4 viipaletta)
50 g yrttituorejuustoa
½ sitruunaa
tilliä koristeeksi
Sivele veitsellä lohiviipaleelle tuorejuustoa. Kääri rullalle. Höylää (esim. juustohöylällä) kurkusta 4 pitkää viipaletta. Aseta lohirulla kurkkuviipaleen toiseen päähän ja kääri kurkun kanssa rullaksi. Kiinnitä kurkkulohirulla esim. pitkällä hammastikulla. Asettele lohirullat tarjoilulautaselle tai valmiiksi annokseksi. Koristele puolikkailla sitruunaviipaleilla ja tillillä. Lisäkkeeksi sopii patonki/yrttipatonki.

_______________________________________

Lue myös:

Viognier -rypäleen juurilla
_______________________________________

SUOSITUIMMAT

Orgaaninen punaviini Heartwood Zinfandel 2015

Tällä kertaa meille viinihetken tarjosi pitkäaikainen ystävämme, joka on myös innokas viiniharrastaja. Italialainen  Heartwood Zinfandel 2015 oli matkannut maisteluhetkeemme Ruotsin Haaparannasta, sillä Suomen Alkossa sitä ei ole tarjolla. Luomuviinejä olemme aiemminkin maistelleet, mutta harvakseltaan, johtuen ilmeisesti siitä, että mitään ahaa -elämyksiä ne eivät ole tähän saakka tarjonneet. Tämän viinin etiketissä mainittiin teksti organic wine . Orgaanisia viinejä valmistetaan luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä, joissa ei käytetä hyönteismyrkkyjä, kasvinsuojeluaineita eikä keinolannoitteita. Säilöntäaineita ei myöskään käytetä missään osassa prosessia (ks. linkki tekstin lopussa, orgaaninen viini). Lasissa tämä viini oli väriltään läpinäkymätön, syvä, lähes musta. Tuoksu ei yllättäen avautunut juuri ollenkaan, vaikka viini oli dekantoituna karahvissa tunnin verran ennen nauttimista. Olisiko voinut olla pidempäänkin? Maultaan viini oli yllättävän kevyt Zinf

Pipoli Aglianico Del Vulture 2017 – mausteista ja marjaista punaviiniä Aglianico-rypäleestä

Vuoden viimeiseen rypäletastingiin valitsimme viinin edelleen tuliperäiseltä alueelta Etelä-Italiasta, mutta tällä kertaa mantereen puolelta. Edellisen rypäletastingin viini oli peräisin Sisiliasta Etnan rinteiltä. Tämänkertainen viini tulee Monte Vulturen rinteillä kasvaneista rypäleistä. Aglianico -rypäleestä tehtyjä viinejä suositellaan yleensä vahvojen liharuokien seuralaiseksi, mutta halusimme nyt kokeilla sen sopivuutta uunissa paahdetun ankan kumppanina. Mahdollisesti maailman vanhin viljelty rypäle – Aglianico Tämä muinaisen rypäleen nimi Aglianico on vakiintunut käyttöön 1500-luvun alusta. Tätä ennen rypälettä kutsuttiin nimellä Ellenico. Rypäleen alkuperästä ollaan monta mieltä. Erään teorian mukaan Kreikan uudisasukkaat toivat sen eteläiseen Italiaan noin 800 eaa, jolloin sen nimi oli Vitis hellenica (kreikkalainen viiniköynnös). Rypäle oli Rooman vallan aikana todennäköisesti silloisen maailman kalleimman viinin Falernian tärkein rypälelajike. Toisen teor

Alkuviini Pietra 2016 – luonteikasta punaviiniä Susumaniello -rypäleestä

Hyvä makupari: Pietra Susumaniello 2016 ja italialainen lampaanmaitojuusto Pecorino Romano  (edessä) Vuoden rypäleteema jatkuu. Tällä kertaa vuorossa oli punainen rypäle Susumaniello Etelä-Italian itärannikolta Apuliasta (Pugliasta). Pietra Susumaniello 2016 - viiniharvinaisuuden saimme lahjaksi tyttäreltämme keväällä 2019.  Tämän viinin kanssa olisi voinut tarjota vahvaa liharuokaa, jopa riistaa. Viinille on kuitenkin suositeltu myös vahvoja, suolaisia juustoja. Tällainen on esimerkiksi Pecorino Romano , italialainen lampaanmaitojuusto , jota maistelimme viinin kanssa. Susumaniello -rypäle Susumaniello on yksi maailman harvinaisimmista viinirypälajikkeista. Rypäleen alkuperästä on monenlaisia teorioita. Todennäköisesti rypäle on tullut Italian Apuliaan Adrianmeren yli ehkä Kreikasta tai Kroatian Dalmatian rannikolta. Nykyisin sitä viljellään lähes yksinomaan Apulian Salenton ja Brindisin kaupunkia ympäröivillä alueilla. Susumaniello-rypäle on väriltää