Siirry pääsisältöön

Viinikirjallisuutta

*Suosittelemme 


Yleisteoksia

  • *Johnson Hugh,  Robinson Jancis. 2010. Suuri Viinikirja
  • Dominé Andrè. 2005. Viini
  • Stevenson Tom. 1989. Sotheby´s World Wine Encyclopedia
  • Nuikki Pekka. 2014. Aikamatkoja viinimaailmassa
  • Hiort af Ornäs Catarina. 2007. Juomanlaskijan Viinikirja
  • Clarke Oz. 1990. Viini-käsikirja ja maisteluopas
  • Clarke Oz. 1990. Otavan Viiniopas
  • Born Wina. 1977. Viinien kirja
  • Stevenson. 2006. Viinimaailma
  • Robinson Jancis. 1989. Pieni Viinikirja
  • Torres Miguel A. 1986. Viinit ja rypäleet
  • Ojala Kalevi, Seppälä Seppo. 1986. Uusi Viinikirja
  • Gezelius Anna-Greta, Gezelius Rolf. 1986. Tunne viinit
  • Frithiofsson Bengt. 1985. Viinikirja

Viinin maistelu ja arviointi

  • *Robinson Jancis. 2000. Viinimaistajan kirja
  • Williams Davis. 2013. Viinit. Opi tunnistamaan viinejä
  • Clarke Oz. 1990. Viini-käsikirja ja maisteluopas
  • Berglund Juha. 1994. Viiniä mieli
  • Pakarinen Lasse, Vilkuna Taina. 2008. Kymmenen löytöretkeä viinien maailmaan
  • Berglund Juha, Rinta-Huumo Antti. Viinistä viiniin (Viinilehden vuosikirjat)
  • Suorsa Pekka. Viiniopas (vuosittain ilmestyvä)
  • Avellan Essi. 2009. 100 parasta viiniostosta 2009-2010
  • Avellan Essi. 2011. 100 parasta ruokaviiniä 2011-2012
  • Huhg Johnson. 2011. Hugh Johnsonin viiniopas 2012

Viinimaat

  • Sinivirta Jukka & Sinivirta Päivi. 2008. Ranskan viinit. Matka halki viinitarhojen
  • Nilsson Håkan, Stenberg Göran. 2007. Löytöretki viinimaa Portugaliin
  • Larres Matti. 1987. Espanjan viinejä. Pieni käsikirja harrastajalle

Viini ja ruoka

  • Berglund Juha, Rinta-Huumo, Vahtera Antti. 2011. Ruoasta Viiniin
  • *Berglund Juha,  Heinimäki Jaakko,Rinta-Huumo Antti, Vahtera Antti. 2013 Ruoasta viiniin. Makumatka Euroopan halki
  • Berglund Juha, Immonen Pekka, Rinta-Huumo Antti. 1998. Makuasioita viinistä ja ruoasta.
  • Karmavuo Risto, Lihtonen Juha. 2005. Viini & Ruoka
  • Pakarinen Lasse, Kekäläinen Sanna, Pasanen Reetta. 2011. Viinit. Yhdistä ruoka ja juoma
  • Nieminen Tuula. 2005. Viiniä aterialla. Opas viinin ja ruoan liittoon
  • Berens Christer. 2005. Ruokaa ja viiniä
  • Remes Heikki. 2017. Makumatka. Saksalaiset viinit suomalaisessa ruokapöydässä.
  • Remes Heikki. 2015. Kahden maan makuja. Italian viinit suomalaisessa ruokapöydässä.
  • Remes Heikki. 2009. Maistuu viinien kanssa. Espanjan viinit
  • Remes Heikki. 2010. Maistuu viinien kanssa. Ranskan viinit
  • Remes Heikki. 2011. Maistuu viinien kanssa. Chilen viinit
  • Meriluoto Tuomas, Saariluoma Jaakko, Takala Mikko. 2006. Viinin viemää
  • Uusitalo Antti. 2011. Juustot & Juomat


Erityisaiheet

  • Kivimäki Arto, Vesterinen Sampo. 2004. Lainehtiva malja. Antiikin runoja viinistä
  • Heinimäki Jaakko. 2013. Harrasta viiniä. Makuja ja tarinoita, pulloja ja pyhimyksiä
  • Karjalainen Y, Sinivirta J, Sinivirta P. 2003. Portviini
  • De Rothschild Philippine. 1983. Mouton Rothschild. Paintings for the Labels


SUOSITUIMMAT

Lustau Fino 3 En Rama De Jerez De La Frontera - kuivaa sherryä ja tapaksia

Viinihetki espanjalaisittain. Sherry ja tapakset kuuluvat erottamattomana osana Espanjan andalusialaiseen ruokakulttuuriin . Sherryn sanotaan olevan hyvä viinivalinta, kun pöytään katetaan pientä syötävää. Sana ”tapa” tarkoittaa espanjan kielessä kantta. Se viittaa pieneen leipäpalaan, jolla viinilasi suojattiin kärpäsiltä. Leipäpalan päällä oli usein ilmakuivattua kinkkua tai juustoa. Nykyisin tapasvalikoimat ovat hyvin monipuolisia ja raaka-aineiltaan värikkäitä. Lustau Fino 3 En Rama De Jerez De La Frontera Sherry valmistetaan nykyisin lähes aina yhdestä rypälelajikkeesta, Palominosta . Sen osuus Jerezin viljelyalasta on 95 %. Muita lajikkeita ovat Pedro Ximénenez ja Palomino de Jerez. Bodega s Lustau julkaisi keväällä 2017 uuden sarjan 3 en Rama sherryistä . Nämä ovat kolme biologisesti vanhennettua viiniä, jotka tulevat jokaisesta Sherryn alueen kolmesta kaupungista: Fino Jerez de la Fronterasta, Manzanilla Sanlúcar de Barramedasta ja Fino El Puerto de San...

Harvinaisia rypälelajikkeita

Innostavinta viiniharrastuksessa on maistella viinejä erilaisista rypäleistä , oppia rypäleiden ominaisuuksia ja oppia tunnistamaan niitä. Rypäleet ovat kiinnostavia myös siksi, että rypälelajikkeita on runsaasti - niissä riittää opiskeltavaa. Parhaiten tietyn rypäleen ominaisuuksia voi havainnoida maistelemalla viiniä, joka on valmistettu ainoastaan yhdestä rypäleestä. Jos rypälelajikkeet eivät ole ennestään tuttuja, on tutustuminen helpointa aloittaa yleisimmistä lajikkeista kuten esimerkiksi Chardonnay ja Cabernet Sauvignon. Tälle sivulle on koottu linkkejä Viinihetken blogiteksteihin, joissa on esitelty hiukan tuntemattomampi rypäle ja siitä 100%:sti tehty viini . Joitakin esiteltyjä rypäleitä voi esiintyä   sekoiteviineissä (esim. Pinot Meunier), mutta tavoitteena on ollut löytää viinejä, jotka on valmistettu ainoastaan yhdestä rypäleestä. AGLIANICO - punaviini CARIGNAN - punaviini CARRICANTE - valkoviini DORNFELDER - punaviini NERELLO MASCALESE - puna...

Makea valkoviini Unkarista - Tokaji

Vaihteluksi kuiville puna- ja valkoviineille halusimme pitkästä aikaa suun makeaksi.   Blogissa on aiemmin arvioitu useita ranskalaisia Sauternesin alueen makeita valkoviinejä.  Myös Unkarista löytyy maailmankuulu makea valkoviini, Tokaji , johon aikoinaan viininmaistelumme alkuvuosina ihastuimme, mutta joka sittemmin on jäänyt lähes unohduksiin.  Unohduksissa ollutta viiniä ei tietenkään löytynyt myöskään viinikaapistamme. Alkon valikoimissa Tokaji-viinejä on muutamia, joista maisteltavaksi hankimme vuosikerraltaan nuorimman  St Stephans Crown Tokaji 5 Puttonyos 2013. Jalohomeisen viinin synty Unkarin Tokajin alueella on pitkä historia viininviljelyssä. Sen ensimmäinen tarhaluokitus tehtiin jo vuonna 1641 ja Tokajia pidetään myös ensimmäisenä viinialueena, jossa opittiin käyttämään jalohomeisia rypäleitä viinin valmistuksessa.  Historiatietojen mukaan sodat repivät Tokajin aluetta yli 300 vuotta sitten, eikä väestöllä tuolloin ollut juuri...